FVCA blogi

23.5.2016 8.00

Daavidit ja goljatit, kohdatkaa toisenne

Oksanen Markus
Markus Oksanen
Osakas
DLA Piper Finland

Suomalaiset kasvuyritykset myydään säännönmukaisesti varsin varhaisessa vaiheessa alansa johtaville ulkomaisille yhtiöille. Viimeisimpiä julkisuudessa olleita kauppoja oli maksupalveluja tarjoavan Holvin myynti espanjalaiselle jättipankille BBVA:lle. Holvi on freelancereille ja pienyrittäjille suunnattu finanssialan palvelu, jossa on rohkeasti hyödynnetty toimialan uutta eurooppalaista sääntelyä. Suurimmassa osassa alkuvaiheen yrityksistä on krooninen rahoitusvaje. Rahoitusvajetta ei voida kestävällä tavalla täyttää yksityishenkilöiden enkelirahoituksella tai joukkorahoituksella. Rahoitusvaje johtaa siihen, että yritykset eivät pysty pitkäjänteisesti kehittämään toimintaansa - tekemään tarvittavia muutoksia liiketoimintasuunnitelmaan, strategiaan tai henkilöstöön.

Tällaiset muutokset ovat välttämättömiä. Harvan menestyneen kasvuyrityksen nykyinen liiketoiminta vastaa alkuperäisiä suunnitelmia.

Rahoitusvaje johtaa myös siihen, että yritysten kehittäminen jää "pilottivaiheeseen". Teknologiaa ja kaupallista ideaa saadaan testattua markkinoilla, mutta yrityksillä ei ole todellisia edellytyksiä kehittää kestävää liiketoimintaa. Pilottivaiheen yritykset eivät juuri työllistä.

Monet alkuvaiheen yhtiöt kärsivät huonosta johtamisesta. Vahvojen persoonien ja perustaja-omistajien johtaminen ei ole helppoa. Huonoa johtamista on sekä hallitustasolla että operatiivisessa toiminnassa. Yritysten avainhenkilöillä ei useinkaan ole kokemusta johtamisesta, ja yritysten hallitukset omaksuvat helposti vain reaktiivisen toimintamallin.

Huono johtaminen johtaa toiminnan tehottomuuteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen ja sisäisiin riitoihin. Sisäiset ristiriidat ovat tappaneet liian monta lupaavaa kasvuyritystä myös Suomessa.

Kasvuyrityksistä löytyy henkilöitä, joilla on poikkeuksellista visionäärisyyttä, tekemisen tarmoa sekä halua muuttaa maailmaa. Parhaimmillaan he ovat onnistuneet keräämään ympärilleen joukon innostuneita ja osaavia tekijöitä. Kaikille heille on tärkeää, että työ on mielekästä. Siihen liittyy halu päästä markkinoille. Markkinoille pääsy voi usein olla tärkeämpää kuin prosenttiosuudet yrityksestä.

Rahoitus, johtaminen, kaupallistaminen - kokemukseni mukaan näille olisi tilausta startupeissa. Eikö suuremmilla yhtiöillä olisi tarjottavaa juuri näihin tarpeisiin?

Jotain yhteistyötä tehdään jo: on pilotointia, mentorointia ja erilaisia yhteistyöohjelmia. Kaikki tämä on hyvää, mutta niin pientä ja varovaista, että yhteistyö ei oikein hyödytä kumpaakaan osapuolta. Tarvitaan oikeita asiakkuuksia, strategisia sijoituksia, hallituksen jäsenyyksiä ja yritysostoja. Näiden edellytyksenä on, että isot yhtiöt näkevät yhteistyössä hyötyjä ja pystyvät hallinnoimaan yhteistyön riskejä.

Mitä iso yhtiö hyötyy yhteistyöstä alkuvaiheen yrityksen kanssa? Suurin osa alkuvaiheen yrityksistä syntyy ideasta hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa tai muuta resurssia uudella tavalla tai uudessa ympäristössä. Kyse on soveltavista liiketoimintaideoista - kasvuyhtiöiden visionäärisyys on usein nimenomaan kykyä nähdä uudenlaisia mahdollisuuksia olemassa olevista lähtökohdista (”mitä jos…”). 

Etenkin digitalisaatio tarjoaa valtavia mahdollisuuksia soveltaville liiketoimintaideoille. Isoissa yhtiöissä soveltavat ideat voivat liittyä oman toiminnan tehostamiseen ja uusiin palveluihin, mutta parhaimmillaan voidaan tunnistaa kokonaan uusia kilpailutekijöitä. Esimerkiksi maksamiseen ja data-analytiikkaan liittyy loputtomasti mahdollisuuksia niin kaupan alalla kuin teollisuudessa ja finanssisektorilla.

Yhteistyössä alkuvaiheen yritysten kanssa voi olla luova ja jakaa riskiä. Alkuvaiheen yritysten arvo muodostuu avainhenkilöistä, ja näiden sitoutuminen on onnistuneen yrityskaupan tai pääomasijoituksen edellytys.

Yrityskaupassa avainhenkilöiden sitouttaminen on osa ostajan kokonaisinvestointia, jolloin sillä on suora liityntä keskusteluun kauppahinnasta ja sen kohdentumisesta myyjien kesken. Jos merkittävä osa kauppahinnasta ja avainhenkilöiden sitouttamisesta kytketään yrityskaupan yhteydessä sovittujen tavoitteiden täyttymiseen, on järjestelyn taloudellinen riski ostajalle hallittu.

Vastaavasti pääomasijoituksen yhteydessä sijoituksen maksu voidaan vaiheistaa ja sitoa sovittuihin tavoitteisiin. Kun riskiä jaetaan, pitäisi osapuolilla olla paremmat edellytykset löytää yhteisymmärrys myös kauppahinnasta tai yrityksen arvosta.

Ei ole itseisarvo, että suomalaiset kasvuyhtiöt päätyvät suomalaiseen omistukseen. Tärkeintä olisi kuitenkin se, etteivät mahdollisuudet parhaiden tiimien ja isojen yhtiöiden yhteistyöhön jäisi hyödyntämättä.

Kirjoittaja Markus Oksanen on asianajotoimisto DLA Piper Finlandin osakas. Hän toimi Holvi Payment Services Oy:n hallituksen puheenjohtajana yrityskauppaan asti.



Kirjoitus on julkaistu alun perin Talouselämä-lehdessä (13.5.2016)


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja