FVCA blogi

16.6.2015 10.48

ESG-ekosysteemi kaipaa pelisääntöjä / Sirpa Juutinen

Sijoittajilta kysyttiin, voisivatko ESG-asiat pelkästään johtaa siihen, että he kieltäytyisivät lähtemästä mukaan pääomasijoittajan varojen keruuseen. Kyllä, vastasi yli kaksi kolmasosaa sijoittajista. PwC:n tuoreessa tutkimuksessa haastateltiin 60 sijoittajaa 40 maasta. Sijoittajista 86 prosentilla on oma vastuullisen sijoittamisen politiikka, jota he soveltavat mm. pääomasijoittajien rahastoihin sijoittaessaan. Näin ollen ESG-asioilla alkaa olla vaikutusta sijoituspäätöksiin yhä useammin.

Käytännössä se tarkoittaa, että sijoittajat arvioivat osana sijoituspäätöksiään sijoituskohteidensa ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan ja johtamisen tasoa. Näistä kolmesta asiakokonaisuudesta muodostuu mystinen kolmen kirjaimen lyhenne ESG (environment, social, governance).

Tuota työtä sijoittajat tekevät sekä omissa suorissa sijoituksissaan että pääomasijoittajien kanssa yhä kasvavassa määrin. Pelikenttä on kuitenkin vielä hajanainen, ja eri sijoittajilla on toisistaan poikkeavia painotuksia ja tapoja määritellä ja seurata sijoituskohteiden ESG-asioita.

PwC:n tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että parhaiten hahmotetaan G-kirjaimen asiat: hyvä hallinto, hyvä johtaminen ja kunnossa oleva sisäinen valvonta kertovat siitä, että yhtiötä hoidetaan kunnolla eikä yrityksen arvo todennäköisesti ole vaarassa laskea.

Oma kokemukseni suomalaisista sijoittajista on, että myös ympäristöasiat ymmärretään hyvin. Niiden nähdään tuovan kustannussäästöjä esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden muodossa olipa kysymyksessä kiinteistösijoittaminen, teollinen tuotanto tai vaikkapa logistiset ratkaisut.

Sosiaalisen vastuun kysymysten hallinta puolestaan suojaa arvoa maineriskin pienenemisen muodossa tai yleisemminkin yhteiskunnallisen toimiluvan säilymisen kautta. Sen yhtymäkohdat taloudellisiin seurausvaikutuksiin ovat vaikeampia hahmottaa kuin ympäristöasioiden kohdalla. Kielteiset seuraukset ymmärretään niiden realisoiduttua esimerkiksi maineeseen tulleiden kuprujen myötä, mutta niiden arviointi etukäteen näyttää olevan työlästä.

Tutkimuksesta käy ilmi mielenkiintoinen seikka: lähes kaikki haastatellut sijoittajat (97 prosenttia) arvioivat pääomasijoittajan omaa vastuullisen sijoittamisen lähestymistapaa ennen sijoituspäätöstään. ESG-asioihin liittyviä ehtoja asettaa 71 prosenttia haastatelluista, ja yleisimmin ehdot kirjataan side letteriin.

Sitten tapahtuu jotakin kiinnostavaa. Vaikuttaa nimittäin siltä, että sijoittajista ison osan kiinnostus ESG-asioita kohtaan lopahtaa. Syitä lienevät esimerkiksi ajan ja resurssien puute toteuttaa pääomasijoittajan ESG-arviointia jatkuvasti, minkä vuoksi keskustelut keskittyvät pääosin taloudellisten tunnuslukujen ympärille. Yksi viidestä pääomasijoittajasta kuitenkin raportoi myös ESG-tuloksista kvartaaleittain ja lähes 40 prosenttia vuosittain. Joitakin sijoittajia asia siis kiinnostaa myös sijoituksen aikana.

Ilmeisesti sijoituksesta irrottautumisen hankaluus ja hinta ovat johtaneet siihen, että proaktiivista otetta ja ennen sijoituspäätöstä tehtävää ESG-arviointia pidetään melko onnistuneena vastuullisen sijoittamisen toimintatapana verrattuna irrottautumiseen ESG-kriteereiden perusteella sijoituksen aikana.

Keskustelut sijoittajien kanssa toivat esiin vahvan uskon siihen, että vastuullinen sijoittaminen vaikuttaa arvonluontiin joko pienentyneenä riskinä tai ylipäätänsä parempana tuottona. Samalla tuli esille myös se, että ns. kovaa evidenssiä on hankala saada eikä vastuullisen sijoittamisen tuottoja ole helppoa kvantifioida. 

Lähes kaikki haastatellut (97 prosenttia) kertoivat uskovansa, että vastuullisen sijoittamisen painoarvo kasvaa kahden seuraavan vuoden aikana. Mielenkiintoista on myös se, että selvästi tärkeimpänä taustatekijänä koetaan olevan fidusiaarivastuu, jonka taakse jäävät esimerkiksi maineriski ja yrityksen arvot syinä, joiden johdosta ollaan mukana vastuullisessa sijoittamisessa.

Samaan aikaan sen arvonluontikyvyn kvantifiointiin liittyvät kehitystarpeet odottavat ratkaisua, eivätkä pääomasijoittajien ja heille varoja allokoivien sijoittajienkaan keskinäiset ESG-asioiden raportointitarpeet ja –muodot ole selviä.

Sijoittajat, pääomasijoittajat, analyytikot ja muut ESG-asioiden kanssa toimivat ovat alkaneet muodostaa eräänlaisen ekosysteemin, jossa kukin toimii omalla kulmallaan vastuullisen sijoittamisen kentässä. Tässä kohtaa tarvitaan keskustelua ja yhteisten pelisääntöjen luomista, jotta vastuullisen sijoittamisen kasvava merkitys pystytään näyttämään ja jotta yksittäisten ESG-asioiden osuutta arvonluonnissa aletaan paremmin ymmärtää. Vasta sitten niiden arvonluontikyvystä voidaan ottaa irti niihin kätkeytyvä kaikkia osapuolia hyödyttävä potentiaali.


Sirpa Juutinen_2014

Sirpa Juutinen

Partner - Sustainable Business Services      

PwC



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja