FVCA blogi

2.8.2016 14.12

Kun kaikki ei mennytkään kuin Strömsössä

Merikalla-Teir_Heidi
Heidi Merikalla-Teir
Pääsihteeri
Keskuskauppakamarin välimieslautakunta

Sopimus on vain yhtä hyvä tai huono kuin sen lainvalinta- ja riitojenratkaisulausekkeet. Väite, joka uskon monessa lukijassa saavan aikaan pienen epäuskoisen hymähdyksen. Näillä ”Midnight Clause” -nimelläkin tunnetuilla lausekkeilla voi kuitenkin olla hyvin pitkälle tulevaisuuteen kantautuvia vaikutuksia, joilla on – ja joille tulee antaa – taloudellinen arvo. Riitelyyn käytetty aika on pois liiketoiminnan kehittämiseltä, sen kasvattamiselta ja kansainvälistymiseltä. Se on pois ennen kaikkea johdon ja avainhenkilöiden ajasta. Ja riitely maksaa, usein paljonkin. Riidanratkaisu tulisikin nähdä johdon strategisena liiketoimintaratkaisuna siinä missä muutkin tärkeät päätökset, joilla voi olla merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia.

Closing dinneriltä takaisin neuvottelupöytään

Yritys, jossa on kasvu- ja kehityspotentiaalia. Hyvä liikeidea ja kansainvälistymismahdollisuus, mahdollisuus hyvään arvonnousuun ja tuottoon exitissä. Takana on paljon työtä ja monta kallista työtuntia. Sopimusneuvottelut, Signing ja Closing takana. Helpotus - toisaalta tästä se työ vasta alkaa: yrityksen toiminnan hiominen ja sen arvon kasvattaminen. Katse on tiukasti tulevaisuuden mahdollisuuksissa.

Sitten se tapahtuu. Merkittävä yhteistyökumppani, jonka varaan on laskettu paljon, purkaa liiketoiminnan kannalta merkittävän yhteistyösopimuksen. Tällaisesta riskistä ei ollut mitään puhetta, kun sijoittamisesta yritykseen neuvoteltiin eikä indikaatiota due diligence-prosessin aikana - vai oliko. Katseet kääntyvät vanhoihin omistajiin, yritysjohtoon, asianajajiin – jopa oma huolellisuus askarruttaa. Oliko sopimuspurun mahdollisuus ollut, tai olisiko sen pitänyt olla, tiedossa tai ennakoitavissa, ja kenen? Onko sopimuspurku oikeutettu?

Oli sopimuksen purkamiselle tässä tapausesimerkissä sitten lopulta oikeutusta tai ei, ilman pitkällisiä selvittelyjä, neuvotteluita ja riidanratkaisua tilanteesta ei selvitä. Tällöin on keskeistä se, mitä sopimuksessa on sovittu riitojen ratkaisusta.

Välimiesmenettely - toimiva ja kustannustehokas tapa ratkaista lopullisesti liike-elämän kaupalliset erimielisyydet

Mediassa välimiesmenettelyä usein mystifioidaan puhumalla suljettujen ovien takana käytävistä salaisista menettelyistä ja välimiesten itselleen määräämistä, ja asianajajien veloittamista, suurista palkkioista. Uutisointi on toisinaan harhaanjohtavaa. Tosiasiassa välimiesmenettely on useimmiten toimivin ja kustannustehokkain tapa ratkaista lopullisesti liike-elämän kaupalliset erimielisyydet.

Välimiesmenettely on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino oikeudenkäynnille valtion tuomioistuimissa. Sitä käytetään yleisesti liike-elämän kaupallisten erimielisyyksien ratkaisemiseen. Tämä pitää mitä suurimmassa määrin paikkansa yritys- ja liiketoimintakauppoihin, osakassopimuksiin ja tavara- ja laitetoimituksiin liittyvien erimielisyyksien ratkaisun osalta. Tätä tukevat Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan tilastot: vuonna 2015 välimieslautakunnassa vireille tulleista asioista 25 % koski yritys- ja liiketoiminnankauppoja, 17 % osakassopimuksia ja vastaavat 17 % tavara- ja laitetoimituksia. Myös johtaja-, palvelu- ja IT-sopimuksia koskevat riidat ovat tyypillisiä. Erityisesti riidat, jotka koskevat sopimuksia, joissa on useita osapuolia ja joilla on kansainvälinen liityntä, on lähes välttämätöntä ratkaista välimiesmenettelyssä tuomioistuinmenettelyn sijaan.

Välimiesmenettelyn edut kiistattomat

Välimiesmenettelyn käyttöä puoltavat useat syyt: menettelyn joustavuus ja joutuisuus, riidan ratkaisuun saatavissa oleva erityisasiantuntemus, luottamuksellisuus sekä välitystuomioiden lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus.

Tuomioistuinten resurssien jatkuva vähentäminen on johtanut kohtuuttoman pitkiin käsittelyaikoihin. Ratkaisun saaminen kaupalliseen riita-asiaan voi jo käräjäoikeudessa kestää useita vuosia, muutoksenhausta puhumattakaan. Välimiesmenettelyssä riitaan saadaan lopullinen ratkaisu keskimäärin alle vuodessa. 

Kaupalliset riidat koskevat usein laajoja ja monimutkaisia sopimuskokonaisuuksia, jotka vaativat riidanratkaisijalta paitsi juridista erityisosaamista myös tietyn toimialan tuntemusta ja kielitaitoa. Tällaiset riidat soveltuvat huonosti yleisten tuomioistuinten käsiteltäviksi. Välimiesmenettelyssä riitaa ratkaisemaan voidaan määrätä henkilö(t), jolla on asian vaatima pätevyys, kokemus ja erityisasiantuntemus. Välimiesmenettely on käytännössä lähes välttämätön riitojenratkaisutapa erityisesti kansainvälisluonteisissa riidoissa, joissa on liityntöjä useisiin maihin ja kieli muu kuin suomen tai ruotsin kieli. Välimiesmenettelyssä riita voidaan ratkaista puolueettoman, riippumattoman ja asianosaisten näkökulmasta kansallisuudeltaan neutraalin välimiehen toimesta esimerkiksi englanniksi.

Luottamuksellisuus on yrityksille tärkeää. Kaupalliset sopimukset sisältävät usein sellaista yritystietoa ja liikesalaisuuksia, joiden käsittely julkisuudessa olisi yritystoiminnalle haitallista. Kun välimiesmenettelyyn sovelletaan Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä, itse menettely ja siinä annettu välitystuomio ovat luottamuksellisia. Kun yritykset ajautuvat keskenään sopimuserimielisyyksiin, on vaikea löytää muita kuin prosessitaktisia syitä sille, miksi yksikään riidan osapuoli toivoisi asian ratkaisemista julkisessa tuomioistuinmenettelyssä.

Välimiesmenettely ei myöskään ole niin kallista kuin julkisuudessa joskus esitetään. Se voi olla jopa tuomioistuinmenettelyä edullisempaa ja kustannustehokkaampaa, koska välitystuomiosta ei voi valittaa. Välimiehet eivät myöskään saa vapaasti määrittää omien palkkioidensa suuruutta: Suomessa Keskuskauppakamarin välimieslautakunta paitsi hallinnoi ja valvoo sääntöjensä mukaisia välimiesmenettelyjä, myös määrää välimiesten palkkiot heitä sitovasti lautakunnan julkaiseman palkkiotaulukon perusteella. Palkkion määrä riippuu riidan rahamääräisestä arvosta, jutun vaikeusasteesta, välimiehen menettelyyn käyttämästä ajasta sekä välimiehen jutun hoitamisessa osoittamasta tehokkuudesta ja taidosta. Palkkiot ovat kohtuullisia, läpinäkyviä ja ennakoitavissa.

Välimiesmenettelyn päätteeksi annettava välitystuomio on lopullinen. Tuomioon ei voida hakea muutosta valtion tuomioistuimelta. Välitystuomioilla on myös laaja täytäntöönpantavuus ulkomailla.

Riitojen sovittelu (mediation) kasvussa

Sovittelun käyttö riitojen ratkaisussa on Suomessa yleistynyt monilla aloilla. Erityisesti tuomioistuinsovittelun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Suomessa liike-elämän riitojen sovittelu ei ole kuitenkaan vielä laajemmalti saanut jalansijaa riidanratkaisukeinona. Toisin on jo monissa muissa maissa ja kansainvälisesti sovittelu onkin jo vakiinnuttanut asemansa yhtenä liike-elämän ratkaisukeinona. Suomessa tietoisuus sovittelusta on kasvussa ja yritysten edustajat suhtautuvat myönteisesti sovitteluun. Riidanratkaisumarkkinoilla on myös täällä selvä tilaus sovittelulle.

Sovittelussa asianosaisista riippumaton ja puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia heidän erimielisyyksiensä ratkaisussa tai ennaltaehkäisyssä. Sovittelija ei tee riidan kohteena olevan asian osalta päätöksiä tai anna tuomioita. Sovittelija sen sijaan pyrkii edistämään ja helpottamaan asianosaisten välisiä keskusteluita, kommunikaatiota, tiedonvaihtoa ja neuvotteluja.

Sovittelu ei ole sama asia kuin asianosaisten usein ennen riidanratkaisumenettelyä käymät neuvottelut. Näkökulma ja lähtökohdat ovat sovittelussa hyvin erilaiset kuin asianosaisten ja asiamiesten välisissä neuvotteluissa, ja sovittelu vaatiikin sekä asianosaisilta että asiamiehiltä hyvin erilaista lähestymistapaa ja osaamista.

Kun asianosaiset ja asiamiehet ovat keskenään neuvottelupöydässä, on tuolloin puolin ja toisin mietitty neuvottelustrategiat ja argumentoidaan siitä, kuka on juridisesti oikeassa tai väärässä. Samalla pyritään löytämään ulospääsytie riidasta. Sovittelussa riitelymoodi pyritään jättämään taka-alalle ja sovittelija pyrkii auttamaan asianosaisia keskittymään yhteisten intressien löytymiseen sovinnollisen ratkaisun saavuttamiseksi. Parhaimmillaan sovittelija saa kysymyksillään ja keskustelunavauksillaan osapuolet laajentamaan katsantokantojaan, ajattelemaan asiaa uusista näkökulmista ja arvioimaan puolin ja toisin uudelleen positioitaan ja intressejään. Lopputuloksena voi olla jopa uusien liiketoimintamahdollisuuksin avautuminen.

Sovittelulla onkin useita etuja muihin riitojenratkaisumenettelyihin verrattuna. Sovittelussa henkilö- ja liikesuhteiden jatkuvuus voidaan turvata paremmin kuin muissa riidanratkaisumenettelyissä. Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jossa toimijoita on vain hyvin rajallisesti, tämä on erityisen tärkeää. Vaikka sanotaan, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, niin tosiasiassa pitkittyneillä riidoilla on väistämättä vaikutusta sekä liike- että henkilösuhteisiin.

Sovittelun muina etuina ovat sen joustavuus (menettely vapaasti sovittavissa kuhunkin tilanteeseen sopivaksi), vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus. Se on myös nopea (ei laajaa kirjelmien vaihtoa ja tavallisesti vain yksi sovittelupäivä) ja kustannustehokas tapa saada erimielisyys ratkaistuksi.

Onnistuneen sovittelun lopputuloksena on asianosaisten allekirjoittama sovintosopimus. Sovittelussa riita voidaan myös sovitella osaksi ja tämän jälkeen ratkaista loppuosa erimielisyydestä esimerkiksi välimiesmenettelyssä.

Keskuskauppakamari julkaisi 1.6.2016 sovittelusäännöt ja tarjoaa nyt välimiesmenettelypalveluiden ohella myös sovittelua riidanratkaisumenettelynä. Keskuskauppakamarin sovittelusäännöistä ja sovittelusta voit lukea lisää täältä: http://arbitration.fi/fi/sovittelu/.

Riidanratkaisu johdon strategisena liiketoimintaratkaisuna

Riski riidasta on sellainen asia, joka myös pääomasijoittajien tulisi huomioida arvioidessaan hankkeeseen ja omistajuuteen liittyviä riskejä. Riitelyyn liittyy aina merkittäviäkin riskejä ja epävarmuustekijöitä (sekä taloudellisia että laajemmin koko liiketoiminnan kannalta), puhumattakaan riitelyyn käytetystä ajasta, jonka vaihtoehtoiskustannus tulisi päätöksenteossa ottaa myös huomioon. Riidanratkaisua ei nimittäin voida täysin ulkoistaa asiamiehille vaan johdon ja avainhenkilöiden osallistuminen riidanratkaisuprosessiin on käytännössä aina välttämätöntä. Tämä tulee usein asianosaisille yllätyksenä ja aiheuttaa turhautumista prosessin aikana.

Yrityksillä ja niiden omistajilla, varsinkaan pääomasijoittajilla, on vain harvoin mahdollisuus, saatikka että se olisi taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti järkevää, odottaa useita vuosia sitä, että riitaan saadaan lopullinen ratkaisu. Tällä välillä liiketoimintaympäristö ja kilpailu- ja markkinatilanne ovat saattaneet muuttua merkittävästi, puhumattakaan siitä, että riidan vastapuolesta on saattanut tulla yritykselle esimerkiksi kiinnostava yhteistyökumppani. Vireillä oleva riidanratkaisumenettely voi myös viivästyttää exitin toteutumista tai se on ainakin asia, joka oletettavasti vaikuttaa mahdollisen uuden omistajaehdokkaan kiinnostukseen ja kauppahinnan määritykseen.

Riitaa ei kuitenkaan aina voi välttää ja tällöin on tärkeää, että riita saadaan ratkaistua nopeasti ja kustannustehokkaasti. Riidan mahdollisuuteen onkin tärkeää yrityksissä varautua jo etukäteen ennen riidan syntymistä.

Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy usein rahoituksen lisäksi muun ohella strategioiden luomiseen. Osana strategioiden luomista tulisi olla myös yrityksen riidanratkaisustrategian luominen. Pohdittavia ja huolellisesti arvioitavia kysymyksiä ovat muiden ohella seuraavat kysymykset:

  • Mitä yrityksen sopimuksissa on todettu riidanratkaisusta?

Vaikka mallilausekkeiden käyttö on suositeltavaa, tulee riidanratkaisulausekkeen sisältö harkita huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Yrityksen usein sopimuksissaan käyttämä riitojenratkaisulauseke ei sovellu kaikkiin sopimuksiin. Riitojenratkaisutavalla ja riitojenratkaisulausekkeessa sovituilla yksityiskohdilla voi olla hyvinkin suuria ja pitkälle kantautuvia taloudellisia ja prosessuaalisia vaikutuksia. Sama koskee sovellettavan lain valintaa.

Usein riitojenratkaisusta sopiminen jätetään sopimusneuvotteluissa yhdeksi viimeisistä asioista, josta sovitaan yön pikkutunteina tai useimmiten tilanne lienee jopa se, ettei siitä edes neuvotella vaan sopimukseen jätetään jommankumman asianosaisen mallipohjassa ollut riitojenratkaisulauseke ilman, että sen sisällöstä ollaan keskusteltu asianajajien saatikka riitojenratkaisuasianajajien kanssa. Näin ei missään tapauksessa pitäisi olla. Riitojenratkaisulauseke voi osoittautua myöhemmin yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan kannalta hyvinkin merkitykselliseksi.

Keskuskauppakamarin mallivälityslausekkeet löydät eri kielillä täältä: http://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/mallivalityslausekkeet/valityslauseke/. Keskuskauppakamarin sovittelun mallilausekkeen löydät täältä: http://arbitration.fi/fi/sovittelu/mallisovittelulauseke/

  • Ovatko toisiinsa liittyvien sopimusten riidanratkaisulausekkeet yhteensopivia?
Riidat liittyvät usein sopimuskokonaisuuksiin, joiden käsittely samassa riidanratkaisumenettelyssä on sekä prosessiekonomisesti että juridisesti tärkeää. Tämän johdosta on ensiarvoisen tärkeää, että toisiinsa liittyvissä sopimuksissa on saman sisältöiset riitojenratkaisulausekkeet.
  • Mikä on tarkoituksenmukaisin riitojenratkaisutapa juuri kyseiselle yritykselle kussakin sopimussuhteessa? Kuinka paljon yritys on valmis ottamaan riskiä riidanratkaisussa?
Relevantteja kysymyksiä ovat tällöin mm. seuraavat: Mikä painoarvo annetaan sille, että riita tai edes osa siitä saadaan sovituksi alta pois ja voidaan keskittyä varsinaiseen liiketoimintaan, vaikka muutaman vuoden riitelyn lopputuloksena voisi siintää miljoonien tulot? Onko joku riita ns. periaatteellinen riita, joka on riideltävä loppuun saakka, vaikka riitelyyn sisältyisi (merkittävääkin) riskiä? Kuinka tärkeä liikekumppani vastapuoli on yritykselle tulevaisuudessa?

Kuten edellä esille tuodut kysymyksetkin osaltaan osoittavat, riidanratkaisu tulisi nähdä johdon liiketoimintaratkaisuna siinä missä muutkin tärkeät päätökset, joilla voi olla merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia. Huolella mietityt strategiset ja prosessuaaliset valinnat yhdessä realististen ja vaihtoehtoiskustannukset huomioivien tuotto- ja kululaskelmien kanssa johtavat tilanteeseen, jossa myös riitojenratkaisu on hallittua ja huolellisesti etukäteen harkittua. Jos riitojenratkaisuun herätään vasta riidan synnyttyä, vaikutusmahdollisuudet ovat vain rajalliset.

 

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri. Hän toimi aikaisemmin riidanratkaisuun erikoistuneena asianajajana suuressa suomalaisessa asianajotoimistossa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi