FVCA blogi

25.1.2017 7.52

Pääomasijoittajan sakko- ja vahingonkorvausvastuu portfolioyhtiöiden kilpailurikkomuksista

Sari Hiltunen, Salla Mäntykangas-Saarinen
Osakas, Councel
Asianajotoimisto Castrén & Snellman

Asianajotoimisto Castrén & Snellmannin asiantuntijat kirjoittavat tuoreeltaan voimaan tulleen kilpailuoikeudellisesta vahingokorvauksesta säädetyn lain vaikutuksista pääomasijoitusalaan. Pääomasijoittajan näkökulmasta uusi laki lisää portfolioyhtiöihin liittyviä riskejä, mutta riskejä voidaan hallita asianmukaisella due diligence –prosessilla, huomioimalla mahdolliset riskit ja vastuut sopimuksissa sekä huolehtimalla portfolio-yhtiöiden asianmukaisesta compliancestä.
Joulukuussa 2016 tuli voimaan laki kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauksesta. Uusi laki lisää pääomasijoittajien riskiä portfolioyhtiöidensä kilpailurikkomuksista. Jo aiemman oikeuskäytännön perusteella emoyhtiöllä tai muulla omistajalla − myös pääomasijoittajalla − on tietyin edellytyksin ollut vastuu omistamansa yhtiön kilpailurikkomuksista määrätyistä seuraamusmaksuista. Esimerkiksi vuonna 2014 EU:n tuomioistuin sakotti Goldman Sachsin pääomasijoitusyksikköä sen portfolioyhtiön tekemästä kilpailurajoituksesta. Samana vuonna hollannin kilpailuviranomainen määräsi useat sijoitusyhtiöt vastuuseen portfolioyhtiönsä kilpailurikkomuksesta. Viime tapaninpäivänä voimaan tullut laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksesta jatkaa viime vuosien trendiä: portfolioyhtiön hankintaan voi liittyä kauaskantoisia vastuita pääomasijoittajalle.

Ratkaiseva vaikutusvalta tuo mukanaan sakkovastuun

Yhtiön ratkaiseva vaikutusvalta toisessa yhtiössä muodostaa niistä kilpailuoikeudellisessa tarkastelussa yhden taloudellisen kokonaisuuden: kilpailuoikeudellisen yrityksen. Myös pääomasijoitusyhtiö muodostaa kilpailuoikeudellisen yrityksen kaikkien niiden portfolioyhtiöiden kanssa, joissa se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa. Tällöin myös pääomasijoitusyhtiö vastaa kilpailurikkomuksista, jotka tapahtuvat tämän kilpailuoikeudellisen yrityksen piirissä.

Ratkaiseva vaikutusvalta ei edellytä osake- ja ääntenenemmistöön perustuvaa määräysvaltaa, vaan ratkaiseva vaikutusvalta voi olla myös vähemmistöomistajalla. Ratkaisevan vaikutusvallan arviointi on kokonaisarviointia, jossa huomioidaan kaikki yhtiöiden väliset taloudelliset, organisatoriset ja oikeudelliset yhteydet. Käytännössä tällaisia seikkoja ovat olleet muun muassa veto-oikeudet ja edustus hallituksessa.

Ratkaisevan vaikutusvallan käyttäminen portfolioyhtiössä rinnastaa pääomasijoittajan kilpailuoikeuden näkökulmasta teollisen konsernin emoyhtiöön. Tästä seuraavat riskit ovat merkittäviä. Portfolioyhtiön syyllistyessä kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn, pääomasijoittaja voi olla sen kanssa yhteisvastuussa sekä sakoista että vahingonkorvauksista. Sakkoja eli seuraamusmaksua koskeva käytäntö on jatkuvasti ankaroitunut ja maksimissaan sakko voivat olla jopa 10 prosenttiin pääomasijoittajan koko yritysryhmän liikevaihdosta mukaan lukien portfolioyhtiöiden liikevaihto. 

Myös vahingonkorvauksiin liittyvät riskit laajenevat

Ratkaisevan vaikutusvallan vuoksi pääomasijoittaja voi joutua vastuuseen myös portfolioyhtiönsä kilpailurikkomuksen aiheuttamista vahingoista. Jo pelkkä joutuminen mukaan vuosia kestäviin mittaviin oikeudenkäynteihin on merkittävä taloudellinen ja liiketoiminnallinen rasite. Esimerkiksi niin sanotussa asfalttikartellijutussa asian käsittely ensin Kilpailuvirastossa ja sitten eri tuomioistuimissa on kestänyt jo 15 vuotta ja jatkuu yhä.

Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvauskanteet ovat yleistyneet viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Uusi kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta koskeva laki parantaa entisestään vahinkoa kärsineiden kuten esimerkiksi asiakkaiden mahdollisuuksia saada korvausta kilpailunrajoituksiin syyllistyneiltä yhtiöiltä ja niiden omistajilta. Laki helpottaa mm. korvausvaatimuksia koskevan näytön esittämistä, sillä laki lähtee oletuksesta, että kartelli aiheuttaa vahinkoa. Näyttötaakka onkin kartellien osalta käännetty eli kartellin oletetaan aiheuttaneen vahinkoa, jollei muuta näytetä. Muiden kilpailunrajoitusten osalta näyttötaakka on edelleen normaaliin tapaan kantajilla.

Kantajan aseman vahvistuu uuden lain myötä muutoinkin. Sen mukaan kilpailurikkomuksen toteava päätös otetaan vahingonkorvausasian perusteeksi, muuta perustetta korvausvaatimukselle ei siis tarvita. Myös kanneajat pitenevät merkittävästi. Vanhentumisaika on viisi vuotta siitä, kun kantaja on saanut tietää tai sen olisi pitänyt saada tietää rikkomuksesta, vahingosta sekä vastuussa olevasta. Tämä viiden vuoden vanhentumisaika kuitenkin keskeytyy kilpailuviranomaisen käsittelyn ajaksi. Oikeus vahingonkorvaukseen ei kuitenkaan vanhene, jos kanne nostetaan vuoden kuluttua lainvoimaisesta ratkaisusta tai kymmenen vuoden kuluttua kilpailuoikeuden rikkomispäivästä tai jatketun rikkomuksen päättymispäivästä. Vahingonkärsijä voi aina vedota pisimpään vanhentumisaikaan

Pääomasijoittajan näkökulmasta uusi laki lisää portfolioyhtiöihin liittyviä riskejä. Vastaavasti kuin pääomasijoittaja voi ratkaisevan vaikutusvaltansa vuoksi olla vastuussa portfolioyhtiönsä sakoista, se voi olla vastuussa myös rajoituksesta aiheutuneista vahingoista ja tämä vastuu on tyypillisesti pitkäaikaista.

Varaudu riskeihin

Sijoitusaikana ilmituleva portfolioyhtiön kilpailurikkomus voi tehdä kannattavan exitin hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Toisaalta kilpailurikkomukseen liittyvät vastuut voivat realisoitua vielä hyvin pitkän ajan kuluttua sen jälkeen kuin pääomasijoittajan omistus portfolioyhtiössä on päättynyt. Pahimmassa tapauksessa asia tulee ilmi vasta vuosia jälkeen, kun sijoituksesta on luovuttu ja rahasto on purettu.

Sijoituksia tehtäessä onkin tärkeä tiedostaa ratkaisevan vaikutusvallan syntyminen ja sen mukanaan tuomat kilpailuoikeudelliset riskit. Riskejä voidaan hallita asianmukaisella due diligence –prosessilla, huomioimalla mahdolliset riskit ja vastuut sopimuksissa sekä huolehtimalla portfolio-yhtiöiden asianmukaisesta compliancestä.

---

Sari_Hiltunen_785x1100pxAsianajotoimisto Castrén & Snellmannin osakas, asianajaja ja varatuomari Sari Hiltunen on erikoistunut kilpailuoikeuteen ja johtaa Castrén & Snellmanin Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat -palvelua. Hän on ollut vuosien varrella mukana lukuisissa merkittävissä kilpailuoikeudellisissa toimeksiannoissa, oikeudenkäynneissä ja lainsäädäntöhankkeissa.

sari.hiltunen@castren.fi
020 7765 384
http://www.castren.fi/fi/ihmiset/sari-hiltunen/







Salla_Mäntykangas-Saarinen_785x1100pxAsianajotoimisto Castrén & Snellmannin councel, asianajaja ja LL.M. (Leuven) Salla Mäntykangas-Saarinen avustaa kilpailuoikeudellisissa toimeksiannoissa yli kymmenen vuoden kokemuksella asianajoalalta ja vähittäiskaupan liiketoiminnasta. Kilpailuoikeuden lisäksi hän on erikoistunut riitojen ratkaisemiseen, ja omaa erityistä asiantuntemusta viranomaistutkinnoista, kilpailuoikeusprosesseista sekä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista.

salla.mantykangas-saarinen@castren.fi
020 7765 212
http://www.castren.fi/fi/ihmiset/salla-mantykangas-saarinen/

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi