Uutisia pääomasijoitustoimialalta

20.1.2017 8.58

Pääomasijoitustoiminnan tutkija: ”Yhteiskunnan tulisi olla tukemassa ja luomassa edellytyksiä elinvoimaisen pääomasijoitusmarkkinan synnylle”

Viime viikkojen aikana kotimaan uutisvirtaa ovat vallanneet positiiviset tarinat teknologia- kasvuyritystapahtuma Slushista sekä kasvuyrityksistä ja niiden saamista pääomasijoituksista. Kasvuyritysten rahoitus jatkuu Suomessa vahvana tänä vuonna, ja pääomasijoittajien ja varhaisen vaiheen yritysten kohtaamisia on jälleen vauhdittanut marraskuun viimeiselle viikolle sijoittunut Slush. Pääomasijoitustoiminnan tutkija Pasi Sorvisto näkee Suomen kasvuyritys- ja pääomasijoitustoiminnan tilan kehittyvänä ja potentiaalin suurena, vaikka haasteita riittääkin.

negativespace-23
Start-up-yrityksiä ja siemenvaiheen rahastoja kokoamassa ollut monialaosaaja eksyi Piilaaksoon ensimmäistä kertaa 90-luvun alkupuolella. Sorvisto pääsi tuolloin seuraamaan läheltä aitoa ja alkuperäistä pääomasijoitustoimintaa ja kasvavien yritysten rakentamista, ja vuosien saatossa hän on viettänyt pidempiä jaksoja Kaliforniassa. Vuosien varrella altistuminen Piilaakson, Bostonin ja myöhemmin Israelin teknologiayritysten ja niiden rahoituksen maailmalle synnyttivät ymmärryksen siitä, kuinka menestyviä yrityksiä rakennetaan ja rahoitetaan.

Sorvisto painottaa suomalaisten korkean teknologian ja osaamisen yritysten menestymisen edellytyksenä ymmärrystä pääomasijoittajien sielunmaisemaa ja päätöksentekokriteereitä kohtaan. “Yrittäjälle iso haaste on oman liiketoiminnan paketoiminen ja kuvaaminen niin, että se on sijoittajan kannalta houkutteleva ja relevantti. Kommunikoiminen vaatii taitoa ja sijoittajan näkökulmaan uimista. Pääomasijoittaja on tietyllä tapaa asiakas, jolle yrittäjä myy sijoitusmahdollisuutta.”

Yritysten rakentaminen ja johtaminen on puhtaasti ihmisistä kiinni

Sorviston puheessa toistuu tiheään neljä yritykseltä vaadittavaa pääelementtiä: markkinaymmärrys, päämarkkinoihin integroituminen, kumppanit ja pelistrategia sekä arvoa luova ratkaisu. “Yrityksiin joudutaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa rekrytoimaan spesifin markkinan osaajia eikä kaikkea osaamista löydy Suomesta. Täältä käsin ei voi tietää ketkä kansainvälisillä markkinoilla ovat juuri omaan alaan sopivia kyvykkyyksiä, vaan pelikentälle on lähdettävä itse.”

Jo vakiintuneiden yritysten kasvunnälkää kiihdyttää markkinaymmärrys, jota markkinamahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää. Yrityksellä on mahdollisuus kasvaa, jos sillä on markkinoilla kysyntää. Ilman tietämystä päämarkkinan tilanteesta on vaikea lähteä hyökkäämään.

Ongelmaksi Suomen kohdalla Sorvisto tunnistaa liiallisen sisäänpäin kääntyneisyyden. ”Olemme hyvin kiinni markkinassa paikallisesti, mutta tämän alueen yritysten tulisi olla Piilaaksossa, Bostonissa ja Berliinissä, siellä missä markkinat ovat. Tällä hetkellä Piilaaksossa esimerkiksi elää ja työskentelee 100 000 israelilaista huippuosaaja. Sellainen osaajapooli tuo kotimaahan palatessaan ison määrän markkinaymmärrystä, verkostoja ja monenlaisia resursseja.”

Määrä on suuri maalle, jonka väkiluku on vain hieman yli 8 miljoonaa.

Vaikka suomalaisilla yrityksillä olisi kasvupotentiaalia, ongelmaksi saattaa muodostua liiallinen teknologiaymmärryksen varaan laskeminen. Ainutlaatuiseen teknologiaan perustuvat yritykset tarvitsevat tiimeihinsä oletettua enemmän bisneksen rakentamisen osaajia. “Yritysten rakentaminen ja johtaminen on puhtaasti ihmisistä kiinni. Ihmisten kyvykkyydestä, rohkeudesta, toimeliaisuudesta ja ahkeruudesta”, Sorvisto tiivistää.

Yrittäjien kyvykkyyden kehittäminen on tekemällä oppimista. Suomen ylivoimaisesti parhaana trendinä Sorvisto pitää opiskelijayhteisöjen, kuten Aaltoesin luomaa uutta oppivaa ja ennakkoluulotonta kulttuuria. Esimerkkinä hän mainitsee yhteisössä alkuvaiheessa vaikuttaneen Miki Kuusen, joka nousi koko kansan tuntemaksi menestyneeksi start-up-yrittäjäksi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla toimien.

“Meillä on ehkä siinä mielessä liikaa vanhakantaista uskoa ja luuloa yhteiskunnassa, että ensin tulisi olla kymmenen vuotta jossakin teollisuusyrityksessä ennen kuin voi lähteä yrittäjäksi. Toki tämäkin on hyvä reitti, mutta ei ainoa”, Sorvisto pohtii.

Aaltoesin kaltaiset opiskelijayhteisöt opettavat osallistumisen kautta, kuinka globaali markkina toimii ja kuinka sen kanssa kommunikoidaan. “Nuoret ovat loistavia esimerkkejä siitä, että siinä vaiheessa, kun ei ole perhettä, asuntolainaa tai muita siteitä, jotka pakottavat olemaan kiinnittyneenä tänne, voi lähteä vaikka muutamaksi kuukaudeksi Piilaaksoon rakentamaan omaa juttua”, Sorvisto toteaa.

Pääomasijoittajien tulisi kiinnittyä syvästi päämarkkinoiden maailmaan

Markkinaintegroitumista ja syvää markkinaymmärrystä vaaditaan yhtä lailla pääomasijoittajilta. Pääomasijoittajien kohdalla haasteeksi voikin muodostua juuri voittavien ja omaan sijoitusfokukseen sopivien yritysten löytäminen. “Sijoittajien tulee kiinnittyä päämarkkinoiden maailmaan ja avainverkostoihin, niitä eläen ja hengittäen. Vain tämä antaa mahdollisuuden arvioida millä tavalla markkina tulee muotoutumaan ja miten hallita markkinoilla esiintyviä riskejä”, Sorvisto sanoo.

Avainverkostoissa kiinni oleminen mahdollistaa esimerkiksi yhteissijoitusten tekemisen muiden pääomasijoittajien kanssa ja uusien kyvykkyyksien mukaan tuomisen tiimeihin.

Pääomasijoittajien riskinottohalun lisäämisen yhteydessä Sorvisto korostaa kyvykkyyttä. Mitä kyvykkäämpi pääomasijoittaja on, sitä todennäköisemmin riskiä pystyy ottamaan ja hallitsemaan. Riskiä ottaessa kysymys on kuitenkin ensisijaisesti siitä, missä riski on. Markkinariskiä on hankalampi hallita, kun taas teknologiaan ja tiimiin liittyvää riskiä voi ottaa enemmän.

Myös rahastokoolla on merkitystä. “Jos rahastokoko on riittävän suuri, pystyy tekemään sellaisia ratkaisuja, että voi ottaa itse isompaa roolia toimien lead-investorina seuraavillakin rahoituskierroksilla”, Sorvisto mainitsee.

ngspc_0056

Yhteiskunta mukaan start-up-toimintaympäristön kehittämistalkoisiin

Yhteiskunnallisesti kasvuyritysten vaikutus ulottuu laajalle. Kasvavat yritykset ovat kaikkein tärkein työllisyyttä lisäävä luokkansa, ja sitä kautta myös yhteiskunnalla on yhteinen intressi start-up-toimintaympäristön kehittämisessä. Valtioneuvoston kanslian tuore selvitys, Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat, toteaa tämän edellyttävän julkiselta sektorilta entistä vahvempaa ja fokusoidumpaa startup-yrityspolitiikkaa.

Sorvisto perää vuoropuhelua päätöksentekijöiden ja pääomasijoitustoiminnan tarpeet tuntevien välillä. “Meidän tulisi kysyä miksi yhteiskunnan pitäisi olla mukana luomassa dynaamista pääomasijoitus- ja yritysrahoitusmarkkinaa ylipäätänsä?”

Kun tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Israelin markkinoita on huomattavaa, että valtiolla on ollut erittäin keskeinen rooli kasvavien yritysten ekosysteemin ja rahoitusmarkkinoiden synnyssä ja uusintamisessa. “On ihan luonnollista, että emme voi kopioida Piilaaksoa tai Israelin mekanismia tänne, mutta voimme ottaa mallia maista, joissa esimerkiksi regulaatiolla tai rahan uudenlaisella instrumentoinnilla on saavutettu merkittäviä etuja toimialalla. Tulee tuntea kuinka kilpailijat toimivat ja mikä yhteiskunnan kontribuutio on resurssien ja suotuisan toimintaympäristön luomisessa”, Sorvisto kehottaa.

Monet tutkimustulokset osoittavat täysin kiistattomasti, että nimenomaan venture capital -rahoituksella ja yritysrahoitusmarkkinan dynamisuudella on vahva korrelaatio kasvuyrittäjyyden kanssa. Pääomasijoittajilla on erittäin keskeinen merkitys uusien kasvavien yritysten luomisessa ja kohdeyritysten kasvunopeuden vauhdittamisessa esimerkiksi pörssilistautumisen jälkeen. Parhaimmillaan pääomasijoittajilla on valtaa fasilitoida kokonaan uusia teollisuuden aloja. Tästä ovat esimerkkeinä vaikkapa ohjelmisto- ja bioteknologia-ala.

”Tämä on vahva perustelu sille, miksi yhteiskunnan tulisi olla tukemassa edellytyksiä elinvoimaisen pääomasijoitus- ja koko yritysrahoitusmarkkinan synnylle”, Sorvisto toteaa. ”Silloin meillä on mahdollisuus luoda oikeasti kasvavia yrityksiä ja saada yhteiskuntaan uusia työpaikkoja ja vaurautta. Mutta samalla täytyy olla mekanismi rahoituskelpoisten ja kasvukykyisten yritysten synnylle. Kyse on co-evolutiivisesta prosessista.”

Vaikutus on kaksisuuntainen. Kun julkishallinto tukee kasvuyritysten pääomasijoituskelpoisuutta, syntyy positiivisia kasvutarinoita sekä pääomatarve ja paine luoda uusia pääomarahastoja.

Yhteiskunnalla voi niin ikään olla hyvin merkittävä rooli pääomasijoittajien määrän kasvattamisessa ja uusien tahojen aktivoinnissa. Työkalut voivat olla veroteknisiä tai rahastoteknisiä, mutta rahaa voidaan lisäksi instrumentoida uudella tavalla. Uusien rahoitusinstrumenttien luominen edistää myös rahastosijoittajien monimuotoisuutta.


--

Pasi Sorvisto:
  • Pääomasijoitustoiminnan tutkija, Tampereen yliopisto
  • Toiminut 20 vuoden ajan teknologiapohjaisen liiketoiminnan rakentamisen ja rahoittamisen parissa
  • Työstää parhaillaan väitöskirjaa nopean kasvun yritystoiminnasta.
  • Lähde: Kauppalehti
--

Teksti: Miira Kokkonen, Kuvat: Negative Space

Palaa otsikoihin