Listautumisista ja pääomamarkkinoista / Tommi Toivola

Suomalaisten yritysten listautumisia on viime vuosina ollut valitettavan vähän. Niistäkin monet ovat olleet vanhojen listayhtiöiden yritysjärjestelyissä syntyneitä. Suomalaiset yritykset eivät tilastojen valossa päässeet ollenkaan mukaan edelliseen listautumisten kansainväliseen nousuvaiheeseen.

Kyseessä ei taida olla itsenäinen tauti, vaan oire laajemmasta ongelmasta. Se kytkeytyy laajemmin (kasvu)yrittäjyyteen ja riskinottoon tai pikemminkin tarpeeseen niiden lisäämiseen ja kannustamiseen Suomessa.

Listaamattomat yritykset myös pitävät listayhtiön tiedottamisvelvollisuuksia hallinnollisesti raskaina ja listautumisen kuluja kalliina. Faktatietoa on vähän, ja käsitykset perustuvat mielikuviin.

Listautumisen kulut ovat edulliset, jos ne suhteutetaan esimerkiksi listautumisannilla tyypillisesti hankittaviin varoihin. Listayhtiön hallinnolta vaaditaan enemmän, mutta monet ovat onnistuneet kääntämään tehokkaan hallinnon ja läpinäkyvyyden omaksi kilpailuedukseen. Puhumattakaan mahdollisuudesta hyödyntää uusia, listayhtiön rahoitusmahdollisuuksia. Voi olettaa, että tulossa olevat pankkien vakavaraisuussäännökset myös lisäävät tarvetta arvopaperimuotoiselle omaehtoiselle varainhankinnalle.   

Pörssi avasi huhtikuussa uuden vaatimuksiltaan päämarkkinaa kevyemmän suomalaisen First North -markkinapaikan. First North voisi avata monelle yritykselle päälistaa kevyemmän tien listautua julkisille pääomamarkkinoille.

On myös hyvä palauttaa mieleen, että Helsingin pörssi on osa NASDAQ OMX-konsernia. Samaa yritystä, joka pyörittää tunnettua amerikkalaista Nasdaq-osakemarkkinaa.

Listautuminen on osalle yrityksistä merkittävä kasvuaskel. Siksi sitä ei pidä sivuuttaa yritysten kasvuedellytyksiä koskevassa keskustelussa.

Uudet listautumiset luovat positiivista kuvaa menestyvistä yrittäjistä ja yrityksistä. Senkin vuoksi niitä on kannustettava monin tavoin.

Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksella on tärkeä osa listautumisten houkuttelemisessa ja pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Uudistuksella on vahvistettava Suomen pääomamarkkinoiden kilpailukykyä ja mahdollistettava kansainvälisten käytäntöjen mukaiset toimintatavat myös Suomessa.

Myös listaltapoistumista koskevaa sääntelyä – paradoksaalista kylläkin – tulisi helpottaa. Yrityksen tulisi voida päättää listaltapoistumisesta, jos yrityksen olosuhteet muuttuvat tai listautumiselle asetetut tavoitteet eivät toteudukaan. Listaltapoistumisen vaikeus onkin yksi mahdollinen selitys sille, miksi pörssin listalla saattaa olla yrityksiä, joiden osakkeilla ei käydä merkittävästi kauppaa.

Liittymäpintaa on myös suomalaiseen omistajuuteen ja omistamiseen. Yksi syy siihen, miksi Suomessa vaihdantakulttuuri on kehittynyt hitaasti, on varainsiirtovero. Se tulisikin poistaa liiketoimintaa harjoittavien yritysten osakkeilta markkinoiden kehittymisen vauhdittamiseksi.

Toimivat pääomamarkkinat ovat yritysten rahoituksen resurssi ja merkittävä yritysten kilpailukykytekijä. Suomessa tarvittaisiin ohjelmaa pääomamarkkinoiden kehittämiseksi laaja-alaisesti. Ohjelman ensimmäinen edellytys on pääomamarkkinoiden merkityksen tunnustaminen. Sen jälkeen voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin, ja edellä olevien esimerkkien lisäksi kehityskohteita on lukuisia. Tulevaisuuden haasteet ja rahoituksen saatavuuden ja kustannusten paineet ovat laajoja mm. finanssialan EU-sääntelytulvan johdosta.

Tommi Toivola Rahoitusasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto