Venture capital -paradoksi / Jyrki Tähtinen

Helsingin yliopiston tiloihin on kerääntynyt rahoituksesta ja pääomamarkkinoista kiinnostuneita tieteenharjoittajia, pankkiireita, virkamiehiä ja muutama asianajajakin pohtimaan eurooppalaisen ja siinä sivussa suomalaisen sääntely- ympäristön tulevaisuutta Lehmanin kaatumisen jälkeisessä maailmassa. Puheenvuorot yksi toisensa jälkeen ennustavat voimakkaasti lisääntyvää amerikkalaismallista sääntelyä. Moni jakaa  pitkäaikaisen huoleni siitä, että hedge-rahastot ja pääomasijoittaminen tullaan joko vahingossa tai tietoisesti sotkemaan toisiinsa.  Vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys siitä, että syyttömien rankaisun ikiaikainen perinne tulee jatkumaan. Odotusarvoksi muodostuu yksityiskohtaisiin sääntöihin (ei periaatteisiin) perustava normisto, joka lisää olennaisesti kustannuksia tuomatta vastaavaa lisäarvoa - puhumattakaan siitä, että sääntely estäisi seuraavan kuplan synnyn finanssimarkkinoilla (vrt. esim. Sarbanes-Oxley Act).

Ennuste on nyt käymässä pääomasijoittamisen osalta toteen. EU:ssa hyväksytty vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva AIFM-direktiivi, joka tulee saattaa osaksi kansallista lakia vuonna 2013, tuo mukanaan merkittäviä lisäkustannuksia pääomasijoitustoimialalle. Direktiivi, joka koskee sekä hedge- että pääomarahastoja, on  osin pääomasijoitustoimialalle soveltumaton. Direktiiviin ollaan nyt tekemässä tarkentavaa ns. toisen asteen sääntelyä. Komission virkamiehet ovat kuulopuheiden mukaan olleet hämmentyneitä direktiivin yhteensopimattomuudesta pääomasijoitustoimialan liiketoimintamallin kanssa.

EU:n komission koolle kutsuman asiantuntijaryhmän (http://ec.europa.eu/venture-capital/index_en.htm), jonka tarkoituksena oli selvittää veroesteiden poistamista eurooppalaisten pääomarahastojen osalta, raportissa ei voitu puhua private equitystä. Venture capital on poliittisesti hyväksyttyä, private equity ei niinkään. Huhun mukaan ainakin kolme komissaaria etsii tälläkin hetkellä kuumeisesti keinoa meritoitua tukemalla eurooppalaisen venture capitalin asiaa. Samaan aikaan kukaan ei ole onnistunut kehittämään määritelmiä, jolla venture capital ja private equity voitaisiin erottaa toisistaan. Rakenteet ovat samat, vaikka rahastokoot ja sijoituspolitiikat olisivat erilaisia. Asiantuntijaryhmän jäsenenä koetin turhaan markkinoida Suomen mallia - pääomasijoittaminen tarkoittaa meillä kumpaakin. Moni nykyinen pohjoismainen buyout-talo on aloittanut toimintansa sijoituksista, joissa oli venture capital -piirteitä.

Mitä seuraavaksi? Toisen vaiheen sääntely, sitä seuraavat kansalliset lakimuutokset ja lopulta finanssivalvonnan ohjeet edellyttävät toimialaltamme vahvaa panostusta direktiivin epäkohtien vaikutusten minimoimiseksi ja toivottavasti myös paremman ja toimivan sääntelyn aikaansaamiseksi. Nyt kun sääntely tulee ja toimiala sen myötä saavuttaa lainsäädännössä tunnustetun aseman, on aika katsoa mitä sääntelyn vastapainoksi voitaisiin saada. Venture capitalille myönteinen mieliala voitaisiin suunnata eurooppalaisten rahastorakenteiden veroesteiden poistamiseen. Toimialamme tarvitsee mahdollisuuden strukturoida myös pienempiä eurooppalaisia pääomarahastoja verotehokkaasti ja siten kilpailla globaalisti kansainvälisten sijoittajien varoista.

Jyrki Tähtinen Senior Partner Attorneys at law Borenius Ltd