Myrskyn jälkeen on poutasää / Heikki Westerlund

Muutama viikko sitten jätin toimialan edunvalvojan paikan Artturille. Itsekin yllätyin kun huomasin, että aikaa yhdistyksen hallituksessa oli kulunut lähes vuosikymmen. Tuona aikana toimiala on käynyt läpi lukuisia värikkäitä ja vauhdikkaita hetkiä. Kymmenen vuotta sitten elettiin teknokuplan puhkeamisen jälkimaininkeja. Vielä ei oltu ymmärretty sen pitkäkestoista vaikutusta teknologiasijoittamiseen. Muistikuvani mukaan ajatuksissa pyöri toiveikkuus markkinan palaamisesta ainakin lähelle vuodenvaihteen 1999 ja 2000 aktiviteettia. Kuten tiedämme, niin ei käynyt. Viimeisen vuoden aikana moni silloin menestyksensä luonut toimija on kadonnut ehkä lopullisesti toimialan kartalta sekä Suomessa että Ruotsissa. Buyoutin kulta-aika koitti sitten puoli vuosikymmentä myöhemmin. Parhaimmillaan pääomasijoittajien kapasiteetti, ainakin laskuharjoituksissa, olisi riittänyt markkina-arvoltaan suurimpien yritysten poisostoon pörssistä. Pääosin kyse oli velkamarkkinan villiintymisestä ja siellä vallinneesta yllättävästä ajatuksesta, että riskin voi poistaa hajauttamalla sen syndikoimalla. Jossakin määrin samankaltainen ilmiö kuin kiihkeimmissä teknodiileissä. Yksi yhteinen piirre ylikuumenemiselle oli myös aivan uusien ja toisista ympäristöistä alalle tulevien toimijoiden ryntäys, hetkellisesti kaikki olivat pääomasijoittajia. Buyout-markkina on kuitenkin palautunut merkittävästi nopeammin finanssikriisin iskusta. Monissa hankalissa diileissä pankit ovat huomanneet, että pääomasijoittaja saattaa sittenkin olla aika hyvä omistaja vaikeaan markkinatilanteeseen joutuneelle yritykselle. Mutta myös buyout-markkinan toimijoiden riveihin tukalat ajat ovat lyöneet lovia. Ei niinkään kotimaassa, mutta toimialan kansainvälinen, rajat ylittävä aktiviteetti on vähentynyt.

Miten tästä eteenpäin? Kansantalouksien kehityksen ennustetaan olevan kohtalaisen positiivista lähivuosina. Jos valtioiden velkakriisi iskee päälle täysimääräisenä, se tarkoittaisi erään tuoreen analyysin mukaan vaikeaa aikaa vuosina 2012 ja 2013, mutta sen jälkeen kasvuprosentit olisivat perusskenaariota merkittävästi parempia. Välillä ei voi välttää ajatusta, että olisi parempi mennä sitä reittiä. Tavoitteena tulisi olla rakenteellisten ongelmien tosiasiallinen ratkaisu eikä erilaisten keinotekoisten tukipakettien luoma hetkellinen tyytyväisyyden tunne. Tämän tehdäkseen poliitikkojen olisi irtauduttava hetkeksi mielipidetutkimusten ohjauksesta ja tehtävä viisaita ratkaisuja. Vaalien jälkeen siihen koittaisi Suomessa ainutlaatuinen hetki – neljä vuotta aikaa seuraaviin.

Pääomasijoittamisen osalta alkuvaiheen toimijoissa on nyt aivan uudenlaista virtaa. Uusien vielä pienehköjen rahastojen ja business enkelien valtavan innostuksen siivittämänä uskon myös muutamien kouliintuneiden, vaikean jakson yli päässeiden venturistien nousevan uuteen lentoon.  Suomalaiset pk-yritykset kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia ennätyksellisen paljon ja kysyntä keskisuurille buyout-rahastoille ylittää selvästi tarjonnan. Eväät ovat siis hyvin paketissa. Tekee mieli sanoa, että otetaan lopullisesti se asema ja rooli yhteiskunnassa mitä meille nyt suorastaan tyrkytetään.

Pääomasijoittajia kutsutaan usein finanssisijoittajiksi. Kun tätä määritelmää sielussani pohdin ja tutkiskelin, huomasin salaa hermostuvani. Me olemme yrittäjiä. Yötä päivää mielessä pyörivät ajatukset nykyisten yritysten kehitysoptioista, uusien diilien löytämisestä ja innovatiivisista ratkaisuista, puhelin kuumenee ja mailit laulaa kun ratkaisemme kohdeyritysten toimarien kanssa päivittäisiäkin haasteita. Sijoittajille tarjoamme ainutlaatuisen ikkunan listaamattomaan kenttään ja samalla tietysti toteutamme yrittäjän suurinta haavetta, luomme jotakin uutta ja merkittävää taloudellista lisäarvoa.  Paras kliimaksi saavutetaan kun me pääomasijoittajayrittäjät onnistumme yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Suuryrityksistä irtautuneissa yrityksissä löytyy mahdollisuus uusille yrittäjille, perheyrityksissä seuraavalle sukupolvelle tai toimivalle johdolle ja pienemmissä kasvuyrityksissä uudelle yrittäjäsukupolvelle, joka on syntynyt voittamaan maailmanmestaruuksia ja euroviisuja.

Pääomasijoitusyhdistyksen pyörittäminen on yhteispeliä muiden etujärjestöjen kanssa. Pääsihteerimme Krista on hoitanut hienosti hommansa ja yhdistyksellämme on selkeä ja asiantunteva asema tuossa kentässä. Kasvuyritykset ovat nyt kuumempi aihe kuin koskaan, vasemmalta oikealle, Halla-ahosta Hakaseen, kaikki tyynni haluavat kasvuyrityksille hyvää. Etujärjestöjen hyvä keskinäinen kommunikaatio ja vielä tarkempi yhteisten tavoitteiden ankkurointi on kuitenkin tarpeen. Perinteisessä Rukan seminaarissa yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että pienikin särö intresseissä antaa Valtiovarainministeriön eriävien mielipiteiden osastolle mahdollisuuden tyrmätä kansantalouden dynamiikkaa uudella tavalla muokkaavat ehdotukset - helpommin sanottuna esimerkiksi täsmäaseena käytettävät verokannusteet.

Jokaisen pääomasijoittajan unelma on olla mukana rakentamassa pysyviä ja kestäviä menestystarinoita. Toimialana jaamme ylpeinä myös muiden menestyksen, koska Suomi ja Eurooppa tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan onnistuneita esimerkkejä ja osaavia pääomasijoittajia rakentamaan niitä.

Helsingissä 7.4.2011

Heikki Westerlund Fvca puheenjohtaja vuosina 2008-2011 CapMan senior partner ja hallituksen puheenjohtaja